Lähdimme keväällä treenaamaan ihan pystymetsästä. Tosin tiesin, että Taigasta voisi olla tähän touhuun ja että se varmasti tykkäisi etsiä ihmisiä :-). Enkä ollutkaan väärässä. Maalimiesten kanssa Taigalla ei ole ollut koko aikana mitään ongelmia: ei ole nähty mörköjä tmv. koira on mennyt alusta saakka rohkeasti maalimiehille ja sillä on ollut aina hyvä motivaatio etsiä ja löytää ja tehdä duunia :-).

Parantamisen varaa on ehdottomasti ilmaisuissa, tosin jostain syystä vierailla maalimiehillä haukun kanssa ei ole mitään ongelmia. Ei ainakaan haussa, raunioista en tiedä. Joka tapauksessa ilmaisua pitää saada varmemmaksi. Lisäksi Taiga tarvitsee vielä lisää boostaamista. Eli jos sillä EI ole hajua maalimiehestä, se jää raunioilla helposti lähelle pyörimään ja haussa pistot ovat lyhyitä ( "ei täällä mitään oo" ). Jos koira on hajulla, ei sitä tarvise kehotella etenemään. Tämän vuoksi oma ohjaamiseni on huipputärkeässä roolissa: on osattava lukea paremmin koiraa, ottaa huomioon tuuli- ym. sääolosuhteet, pitää tietää mitkä paikat ovat vielä tarkistamista vailla ja mitkä koira on merkannut jne. Pitää olla varma omista tekemisistään ja ohjata määrätietoisesti: "käys tuolla, siellä ON ihan varmasti jotain". Eli ohjaamisessa RUNSAASTI parannettavaa. Onneksi Taiga on suht helposti luettavissa, siitä näkee onko se hajulla vai ei. Onneksi Taigalla on hyvä maalimiesmotivaatio: jos koira merkkaa jotain tiettyä kohtaa selvästi, voin aivan hyvin jättäytyä itse taka-alalle ja antaa koiran tehdä työtä. Taiga ei ole milloinkaan heittänyt hanskoja tiskiin ja jättänyt varmaa maalimiestä piiloonsa.

Ohjattavuus on Taigalla mielestäni hyvä. Se tottelee radalla hienosti. Ainoastaan radalle tultaessa kierroksia on vähän liikaa, joten siinä suhteessa hallintaa on syytä kehittää.

Kausi oli erittäin opettava ja antoisa sekä koiralle että minulle :-) Yritämme nyt keväällä läpäistä BH:n niin saamme treenipaikan ensi kaudeksikin :-)