Eli juu kyllä myrskysi taas hiukan sataman aakeella laakeella parkkipaikalla, jota tosin tällä kertaa koristi vanha ja ruostunut pakettiauto... Kiitin onneani, että olen saanut hommattua matalat futiskartiot ruutumerkeiksi: ne pysyvät paikoillaan vaikka maanjäristyksessä.

Alun alkaen Taiga paikallamakuuseen, kun laitoin rensselit ojennukseen ( eli liivin päälle ja palkkiot taskuihin ) ja pystytin ruudun. Harkitsin, että olisin laittanut ruutuun jo valmiiksi peltipurkin kannen ja namin, mutta koska epäilin, että kansi nameineen lähtee tuulen mukana jonnekin muualle ruudusta, en aittanut ruutuun mitään. Taiga sai maata ihan pitkän tovin aloillaan ja pysyi hienosti, vaikka taaempana joku autokin ajeli eestaas. Eikä muutenkaan kvin helmeä maata märällä asfaltilla tuulessa ;) Palkka tästä.

Sitten sekä liikkeenä että palkalla pysähtyvät. Maahanmenossa valmsitava osuus upea, hyvä ja nopea maahanmeno, eikä edes kovin vinossa. Kun palasin, käväisin koiran takana kuten avo-luokassa tehdään.Ei ongelmia tässä.Nousi hyvin käskystä. Seisominen hyvin niin ikään, mutta ennakoi perusasento istumisen. Johtunee siitä, että olen nyt viime aikoina vaatinut "puhdasta" istumaan nousua ja istumiseen on muutenkin panostettu. No, otettiin koko liike uusksi, nyt palkaten seisomassa pysymisestä. Sitten vielä molemmat liikkeet suorapalkalla käskyn jälkeen, sekä molemmissa myös pysymisestä. meni hienosti!

Sitten ruutua lähietäisyydeltä.Aluksi taas tutkailtiin se kulmatolppa. Koira ei välttämättä tosin noin läheltä hahmota ruutua..Sain kuitenkin junailtua T:n suht keskelle, josta kontaktista palkka. Sitten vein purkinkannen ruutuun namin kanssa. Meni suoraan käskyllä ruutuun ja lisäksi kuunteli hyvin stand-käskyn, josta palkka. Kahdella toistolla ei alustaa/namia lainkaan ruudussa, mutta hyvin meni suoraan keskelle, pysähtyi ja otti kontaktin. Perfecto! Just näin!

Sitten vielä vähän seruaamista. Meni hyvin, myös pysäthminen: palkkaa tippui paljon perusasennosta, käännöksistä, pysäthymisestä..Lopussa ehkä käännökset olisivat voineet olla tiiviimpiä.Kokonaisuudessaan hyvä ja intensiivinen seuraaminen.

Sisällä parilla jämänamilla avo-kaukoja tuttuun tapaan. Ruokakupin kanssa noudon palaututa. Tää oli hyvä juttu, joskin aivan koiran jakamatonta huomiota mulla ei ollut, kun Viki kyttäsi ovenraosta kuppia myös. Ekalla kerralla kapula löysästi hampaissa, jolloin tönäisin sen pois sen suusta: ei ollut vaikeaakaan. Homma uusiksi ja johan parani: nopeasti kapula suuhun tiivis eteenistuminen ja hyvä ote --> ja eikun syömään. Ideana on siis harjoitella nimenomaan sitä eteenistumista kapulan kanssa ja hyvää voimakasta otetta :) katotaan miten lähtee sujumaan