Treenasimme seuraamista toissailtana Märskyn kentällä. Olenkin etsinyt hyvin valaistua "iltakenttää" ja nyt sellainen löytyi :)

Olen ajatellut treenata seuraamista tulevaisuudessa ihan omana treenikertanaan. Haen nyt enimmäkseen kestävyyttä seuraamiseen. Pitkiä pätkiä nyt vain raa`asti. Käännökset erikseen.

Tämä onnistui jo kohtalaisesti. Taitaa ihan oikeasti olla niin, ettei Taiga ymmärrä pitkän seuraamisen ideaa. Sitä ei olla harjoiteltu tarpeeksi. Se ei osaa sitä. Hmmm.....

Lopuksi tehtiin vielä yksi suora luoksetulo. Olen tehnyt nyt suoria, kun on ennakoinut pysähdyksiä. Pysähdykset erikseen puunkierroilla.

Kaukoissa maa-seiso takkuaa.

Piipahdimme Eestissä, Sillamäessa näytillä. Lähdimme perjantaina alkuillasta "Teretulemast Tallinkille"-laivalla ;)  Meidät oli suostunut ottamaan matkaseurakseen Päivi kera hurmaavien pehkotyttösten, Mutun ja Itun. Lisäksi mukana matkusti Katri-mummin Moira. Meidät otettiin oikein iloisesti vastaan, Moira ja Taiga olisivat mieluusti aloittaneet hyväntahtoisen vapaapainin jo satamassa :)

Laivamatka meni mukavasti, vaikka botski olikin loppujen lopuksi toistakymmentä minuuttia myöhässä.. satamasta huristelimme Tallinkin omistamaan hotlaan. Hotellissa oli muitakin suomalaisia (ylläri), jotka toivottavasti eivät kuitenkaan olleet koiranäyttelyyn menossa.. Uskomatonta arvontaa suoritettiin check in:ssä ja kesti liki tunnin ennen kuin me suoriuduimme hotellihuoneeseemme. Omasta ilmoittautumisestamme selvisimme muutamassa minuutissa, vaikka tilasimme erikoisaamiaisen ( vahvaa kahvia ja voileipiä klo 0445!).

Vaelsimme koirien kanssa etsimään lähistöltä jotain suuhunpantavaa ja sitten palasimme hotellille. Moira ja Taiga opettivat Itulle nahkapainia ;) Itu pääsi nopeasti jyvälle tästä leikistä :) Kävimme yöpuulle ja jossain vaiheessa havahduin siihen, että minulla oli sängystä n. 10 sentin levyinen ala ja ehkä 30% peitosta käytettävissä. Samasta sängystä löytyneet kaksi lyhytkarvaista lassieversiota selittänevät, ketkä ottivat nimiinsä loput peitosta ja patjasta.. Niitä tilanne ei lainkaan häirinnyt ;).

(Aamu)yöllä kampesimme itsemme ja koiramme ylös, ja todentotta:  aamianen oli tarjolla sovitun mukaisesti. Käsittämättömän hyvää palvelua :))

Kahvin voimalla lähdimme surraamaan Sillamäkeen. Taistelin ollakseni urhea matkakumppani, joka ei nuku, kun toinen joutuu ajamaan. Pilkin alkumatkasta enenmmän tai vähemmän, mutta kaikki aistit heräsivät viimeistään silloin, kun teiden varsilla ja tiellä alkoi olla lunta. Lunta oli parhaimmillaan varmaan viisitoista senttiä! Yksi auto oli jo katollaan ojassa ja palokuntaakin oli kaivattu siinä rytäkässä paikalle.. Ei kauaakaan kun syke nousi jo meilläkin. Vastaan vaappui punainen paku, joka oli hivenen jo lähtenyt suharinsa lapasesta. Se pysyi kaistalla ohittaen meidät muutaman sentin päästä ja päätyi sen jälkeen poikittain tielle... Oli vähän turhan lähellä se rysäys!

Tapahtuman jälkeen ainoa tavoite olikin sertien sijasta selvitä reissusta hengissä.. No, onneksi tiet alkoivat jälleen sulaa kun lähestyttiin Sillamäkeä. Sillamäessä olikin jo ihan keväistä..

Näyttelypaikka oli ahdas liikuntahalli. Onneksi olimme ajoissa, myöhemmin aamupäivällä oman rakosen löytäminen koiralle ja häkille oli liki mahdoton tehävä. Jo nyt tuntui siltä kuin olisi ollut koko ajan jonkun suussa. Ihmeen vähän mitään kähinöitä oli kuitenkaan missään.

Ja menestystäkin tuli! Pehkoissa Mutu nappasi toisen sertinsä. Hiphei!! Onnea Päivi! Pehkoja taisi olla 21 luettelossa, mutta jokunen poisjääntikin oli. Pehkojen jälkeen palloiltiin pari tuntia ja päästiin vihdoin ja viimein ( aloin jo tulla taas allergiseksi koiranäyttelyille ) nahkuraisiin. Nahkoja oli komeasti (sopivasti) 3. Moira näytti kaapin paikan ja sai erin sen kummemmitta ihmettelyittä. Nuorten luokassa oli yksi narttu, mutta se ei saanut eri:ä.

Tonnikeiju-Taiga tömisti kehään ainoana avo-narttuna. Tuomari tutki ainakin hampaat huolellisesti. Sitten hölkättiin tutut kuviot kehässä. Arvostellessa tuomari tuli vielä kokeilemaan Taigan kupeita ( juu, kyllä siellä ylimääräistä on, *köh*. Paha Oona, kun ei kykene pitämään koiraansa edes normaalipainoisena..) Luulen, että arvostelussakin lukee niin, venäjäksi.

Rasvan alta kaiketi kuitenkin löytyy jokseenkin rotuisekseen tunnistettava yksilö ja niin Taigakin lahjottiin sertillä. Paras narttu kehä olikin _henkeä salpaavan_ jännittävä. _Tiukan_ kisan voitti... MOIRA!! ;)) Luulen, että tässä vedonlyönnissä 100% lyöjistä veikkasivat oikean voitajan :D. Onnea Moiralle ROP:sta ja junnusertistä!

Sertinsä myötä Taiga sanoo näkemiin ja kuulemiin ja siirtyy näyttelykehistä kokonaan muihin ympyröihin --> laihdutuskuurille ja toko-treenikentille :)

Kiitämme Päiviä, Mutua ja Y tù? eli Itua ;) sekä Moiraa lupsakasta matkaseurasta :)

Aikaa on kulunut, emmekä ole juuri viime aikoina treenanneet. Viime syksynä kävimme kahdesti voittajaluokassa, ja parhaimmillamme sijoituimme toisiksi kakksotuloksella. Talvella emme ole treenanneet systemaattisesti ollenkaan, vähän kaukoja leikkien ja metallia ruokakupilla. Työt ja koulu vie paljon aikaa, joten kun motivaatio on ollut hukassa, en ole lähtenyt väkisin vääntämään. Halllitreenitkin on pidetty talven aikana meille mahdottomaan aikaa, en ole sen enempää töiden kuin opiskelujenkaan puolesta päässyt niihin koko talvena.

 

Nyt kuitenkin tavoitteita ollaan taas alettu hieman asettaa :) Tarkoitus olisi tänä vuonna korkata EVL.. Töitä pitää tehdä, mutta ei se mahdotonta ole. Tauko on tuntuntu tehneen Taigalle hyvää.

Ruutua teimme piiiitkästä aikaa pallo ruudun takana. Hyvin muisti. Myös ilman palloa sujuu, korvat löytyy pysähtyy hyvin, menee maahan hyvin ja tulee seuraamaan hyvin :))

Kaukoissa edisti aluksi, mutta nyt on taas alkanut oikea tatsi löytymään :) Hyppunouto sujui. Metsku sujuu. Seuraaminen entisensälainen. Olkoon. Olen päättänyt etten streessaa seuraamisesta. Tunnaria ollaan kokeiltu luonnonkepeillä. Kyllä se sen oikean on sieltä kaivanut. Luoksetulo vaatii treeniä, mutta liikkeen perusidea on pysynyt kupolissa.

Touko- kesäkuuksi olen suunnitellut paria koetta. Siihen mennessa uskon, että liikkeet saadaan kisakuntoon.

Eilen illalla tehtiin katulamppujen (hunossa) valossa vähän ruutuun ohjausta loyhyeltä matkalta, ihan himppasen seuraamista sekä pari kaken maahan-seiso kisamatakalla. Ruutu meni yllärin hyvin. Vähän hakeutui oikealle tolpalle, koska varmaan näki sen parhaiten. Ei se mitään: ohjasin sen siitä ruutuun :) Hienosti meni :)

Nyt on vahvistettava seisomaan nousua pitkältä matkalta, tämä ei sujunut kovin hyvin. Toisaalta itse liike oli puhdas, eli ei tullut eteenpäin . Huh!

Ai niin ja metsku heinikosta. N o problems :)))

Aamulla ihan kurko tunnarit! Ei räjäyttänyt kapuloita, teki rauhallista ja _varmaa_ työtä. Ei arponut. Excellent!

Tunnaria ollaan tehty vaihtelevalla menestyksellä. Oikea on kyllä aina noussut, mutta sitä on edellyttänyt, jos ei väärän nostelu, niin vähintään kapuloille törmäily vähän turhan vauhdikkaasti. Toissapäivänä nosteli mitä sattui. Eilen teki ekalla hyvin. Toistolla ( joita ) ei välttis tarvitsisi ottaa ollenkaan, onnsitui tökkäämään oikean kauemmaksi kasasta, mikä aiheutti hämmennystä. Olen kuitenkin luottavainen tämän liikkeen suhteen.Hosuminen vähenee treenillä.

Ruutu on aiheuttanut ajoittain harmaita hapsia, ajoittain pelastanut koko treenin ;) Munkassa M-L:n tekemä ruutu ja Taiga pihalla kuin lumiukko ja lnitulauta yhteensä ;) Ongelmana oli vielä kentänlaidalla olut reppu, jossa just laitoin kissanruokapalkan valmiiksi treenin loppua varten. Nenä veti enempi sinne. Lopulta se ruutukin löytyi. Eilen omissa treeneissä ruutu _aivan loistava_. Olen nyt ottanut heti alkuun tyhjiä ruutuja: normaalisitihan siellä om se boltsi odottamassa ( treenattu ruutuun hakeutumista. Pysähtymistä sitten toistoilla ). T on jo tottunut siihen, että tennari odottaa ja on vähän korvat sulki ruudussa. Kun kuuntelee, pysähtyy loistavasti. Välillä ennakoi maahanmenoa --> vahvistetaan seisomista. Hyvin myös ohjautuu riidun sisällä, vaikka en ole tätä juuri treenannut! Hieno homma! Onhan toki minun asiani pysäyttää koira oiekaan paikkaan. Olen palkannut myös maassa pysymisestä ja seuraamiseen tulosta. Ongelmana on nyt se, että 98% ruuduista, olen rakentanut itse. Koira jopa usein näkee rakentamisen --> vieraan tekemissä ruuduissa, se ei A) teidä valmiiksi missä ruudukko B) siellä ei ole mun hajua valmiina.

Maahanmeno l.-tulossa junnaa nyt vähän. Voisi mennä nopeamminkin maahan.L-tulossa vauhti ei ole hiipunut, laukalla tulee. Hmm..

Kaukot: tehty montussa, puunrunkojen takana ja tasasella. Aika hyvä. Tämä tosin voi vaihdella yhdessä yössä surkeasta loistavaan ;)

Hyppynouto + metsku: etenkin emtsku on ilonaihe! Tuo kaikilla alustoilla, sisällä ja ulkona ja varsin ripeästi. Excellent! Hyppynouoto hyvä.

Liikkeestäistuminen, ei huomautettavaa

Seyraamisessa uusi innovaatio: käännökset! Eli käännytään sillä jalalla, jonka suuntaan ollaan menossa! Ihan käänteentekevä, etenkin vasuriin käännökset ovat aika huippuja. Täyskäännös tehdään "tasajalkaa" ;) Suurkiitos vinkistä M L-R:lle!!